keskiviikko 28. marraskuuta 2012

Jeesus rakastaa lesboja(kin)


Kattoin maanantaina junassa dokumentin For the Bible Tells Me So. Se on vuonna 2007 ilimestynyt ja käsittellee homoseksuaalisia suhteita Raamatun tulkinnan valossa. Dokumentti sisältää kristinuskossaan aktiivisten henkilöiden haastatteluja. Siinä käsitellään muunmuassa homoseksuaalin piispa V. Gene Robinsonin lapsuutta ja hänen vanhempiensa kokemuksia ja ajatuksia käyvään läpi. Siinä oli myös tämä 4.30 minnuuttia kestävä "Is Homosexuality a Choice?" -pätkä:


Olen uskonnollisesta perheestä lähtösin. Lapsuuestani muistan sen verran homoista mainittanneen, että äitini ussein juorusi minulle, ei kylläkään mitenkään pahantahtoisesti, tyyliin: "Samantha Fox on naisen kanssa naimisissa!" tai "Pet Shop Boysin miehet ovat homoja!" Itse tunnistin kylän kaksi hyvin läheisissä tunnelmissa keskenään samoavat miekkoset pariksi, joskin äiti kumosi tämän väittämällä heitä veljeksiksi. Isä ei homoseksuaaleista puhunut ja jos olisi jottain maininnutkin niin pelkästään negatiivisessa sävyssä.


Tapasin sanoa joistain kivoista tytöistä, että: "Jos olisin poika, tykkäisin varmasti tuosta." Äiti vei tavan pidemmälle pohtimalla joskus: "Jos olisin lesbo, niin.." 


13-vuotiaana olin hyvin aktiivinen vappaaseurakunnassa ja kävin myös mahollisuuksieni mukkaan helluntaiseurakunnan tapahtumissa. Vaikka minua kiinnosti homoseksuaaliset suhteet niin silti kuvittelin hommouen olevan jotakin sellaista, josta voisi parantua. Niin ilmestyi Fucking Åmål ja kun sain vhs-kasetin hyppysiini katsoinkin leffan parikymmentä (!!!) kertaa muutaman viikon aikana. Eräs vappaaseurakuntalainen ystäväni olikin yllättynyt siitä miksi tykkään elokuvasta niin isosti. Huomasin nuortenillassa homoihin viittaavien keskusteluiden aikana vettäytyväni porukasta. Ennää en kovvaan ääneen ollut paasaamassa, että siitä voi kyllä parantua.


Tilasin Mix-lehteä ja sieltä luin silmät leiskuen kirjoituksia tyyliin "Hei oon 13-vuotias ja varmaan biseksuaali, onko Mixin lukijoissa ketään muuta? Tässä sähköpostini!" Kirjottelin muutaman tyypin kanssa, en muista mitä. Kerran muistan kirjottanneeni sähköpostia kaverilleni mutta sekkoilleeni sähköpostiosotteen kanssa. Vastausmeilissä luki: "Moi, oon Tiia ja oon lesbo, sulla meni varmaan väärään osoitteeseen." Tietenkin tämä "Tiia" pisti minnuu halavalla, mutta kuitenkin toivo rinnassani eläen vastasin vielä viestiin. Ei tullu sähköpostiystävyyttä siitä kuitenkaan, ei.


15-vuotiaana vaikka elelinkin heteropittoista elämää niin olin tavattoman kiinnostunut esimerkiksi juuri pinnalla keikkuvasta t.A.T.u:sta ja kaikki lesboleffat varsinkin olivat tervetulleita meiän videonauhuriin. Heteroelämäni tosin oli niinkin villiä, että saatoin joskus jopa suudella poikaa. Välillä se tuntui erittäin, erittäin epämukavalta. "Kyllä tästä oppii tykkäämään." Tekaisin nettiin alter ego - lesboproffiilin, jonka oletuskuvaksi pistin vähän hämyisemmän ja ei-niin-tunnistettavan naamani. Säikähdin sitten, kun joku kysyi: "Hei, miksi sinulla on täällä kaksi nickiä?" Delete. Alloin jo vieraannuttaa itteäni seurakunnastani, vaikkakin usko ei mihinkään ollut hiipunut. En vaan tuntenut itseäni ennää niin rentoutunneeksi siinä ilimapiirissä.


16-17-vuotianaa tulin kaapista hiljalleen ulos. Luin perinteiset homoseksuaalisuutta käsittelevät jakkeet Raamatusta ensimmäisten lesbosuhteitteni jäläkeen. Parkuen kirjoitin jakkeet päiväkirjaani ja soitin äitilleni panniikki-puhelun: jouvunko nyt helevettiin?


Muutama vuosi vielä meni kun tuon tuosta tuli sellanen olo, että minun pittää olla ku kaikki muutkin "perus-heterot". Yritin vielä tunkkee itteeni siihen hetero-muottiin mihin luulin ehkä olleeni luotu. Varsinkin messussa istuessa ahisti. Mietin vaan että jos muut kirkossa olijat sais tietää että mikä oon niin ne inhoais minnuu. Tosin kristittyjen perus-sanoma on se että ei ne minnuu inhois vaan tekoani. Ja että "Jumala tuomitsee". Silti ne varmaan jossain rukkousillassa minnuu muistasivat ja minulle parannusta toivosivat..

Kävin kevväällä elämäni ensimmäisessä satteenkaarimessussa, vihdoin, enkä oo koskaan tuntennu ollooni niin hyväksytyksi. Toinen messuni oli Helsinki Priden yhteydessä järestettynä Kallion kirkossa. Siellä tippa linssissä istuin ja satteenkaaren värejä sydän laulaen kahtelin. Liian ussein on tuntunnu että en pysty ollee homoseksuaali ja uskovainen yhtäaikaa: homoseksuaaliyhteisö katsoo uskovaisia kieroon ja uskovaiset homoseksuaaleja. Vasta nyt vanahemmalla iällä, 25 jee, alakaa tulla sellanen tuntu että oon oikeenlainen justiin tämmösenä ja Jumala rakastaa minnuu KOSKA HALOO, Hän itse loi minusta tällasen kivan pikku lelleilijän.


Oon ikikiitollinen siitä että sattuin kahtommaan tuon For the Bible Tells Me So -dokumentin. Ehottasin sitä kaikille katsottavaksi. Aslan ry on suomalainen herätyskristillistaustainen järjestö, joka edustaa ns. eheytyslikettä. Järestön takana toimivat ihmiset uskovat, että homoseksuaalisuudesta voi kääntyä heteroksi. Aslan perustettiin vuonna 1991. Aslanin voi jättää jättää "parantamisiensa" kanssa unholaan ja lähtee Arcuksen matkaan. Arcus kokoaa kirkkojen työntekijöinä toimivia ja muuten kirkkojen toiminnassa mukana olevina seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä. Arcus Finland on toiminut vuodesta 1997.

Tässä vielä hyvin tärkeitä tekstejä kopioituna Arcus Finlandin sivuilta.

Room. 1:24-27

Uudessa testamentissa ainoastaan Paavali ottaa esille samaa sukupuolta olevien ihmisten erotiikan. Näitä Paavalin tekstejä on käytetty sen osoittamiseen, että Jumala tuomitsee homoseksuaalisen elämäntavan. Kolmannen Mooseksen kirjan kiellot sisäistäneenä myös Paavali näkee vieraat kansat siinä valossa, että he elävät irstaudessa, mikä näyttäytyy muun muassa homoseksuaalisena käytöksenä. Paavalille seksi samaa sukupuolta olevien välillä näyttäytyy Tooran valossa häpeällisenä ja luonnonvastaisena, sillä se rikkoo perinteisiä sukupuolirooleja. Vaikka Paavali toisaalla (Gal. 3:28) radikaalisti julistaakin, ettei kristittyjen joukossa sukupuolella ole merkitystä, hän oli kuitenkin sisäistänyt omaan kulttuuriinsa kuuluvan sukupuolieettisen normiston.

Paavalin tulkitaan yleensä ajatelleen, että saman sukupuolen välisissä suhteissa on kyse sukupuolisen suuntautumisen vaihtamisesta – ikään kuin se olisi pelkästään ihmisen tahdonvallan asia. Paavali ei ilmeisesti tuntenut mahdollisuutta, että ihminen voi olla alun perinkin suuntautunut seksuaalisesti enemmän samaa sukupuolta oleviin kuin toisen sukupuolen edustajiin. Tekstistä käy kuitenkin selvästi ilmi, että Paavalin tuomion kohteena on ennemminkin miehen ja naisen sukupuoliroolien vaihtaminen eikä niinkään sukupuolisen suuntautumisen vaihtaminen. Tätä ilmiötä hän pitää epäjumalanpalveluksena. Paavali ei myöskään näytä edes ajattelevan rakkautta samaa sukupuolta olevien välillä, sillä hänen käyttämänsä voimakkaat ilmaukset viittaavat vain himojen toteuttamiseen.

On kohtuullista vaatia, että Raamattua käytetään johdonmukaisesti. Sellainen käyttö, jossa Raamatusta otetaan ne kohdat, jotka sopivat omaan käsitykseen ja hylätään ne, jotka eivät sovi, ei ole raamatullisuutta vaan omien mielipiteiden perustelua enemmän tai vähemmän mielivaltaisesti valituilla Raamatun jakeilla

Tässä kysymyksessä on neljä peruslinjaa:

1) Koko Raamattu on sitova. Tällaista tulkintaa kuulee itseään raamatullisina pitäviltä julistajilta. Jeesus ei opettanut näin, vaan kumosi useita Vanhan testamentin säädöksiä. Paavali korosti, että Mooseksen laki ei koske pakanakristittyjä. Kukaan näin opettava ei myöskään tänä päivänä ole johdonmukainen, koska kukaan ei vaadi koko Mooseksen lakia noudatettavaksi yhteiskunnassa.

2) Vanhan testamentin laki ei sido kristittyjä, mutta uuden testamentin määräykset kyllä. Tämän tulkinnan johdonmukaisia seurauksia olisivat veriruokien torjuminen ja juutalaisen teurastustavan vaatiminen (Apt. 15:29). Edelleen avioerosta ja eronneen uudesta avioliitosta on Jeesuksen täysin yksiselitteinen kielto; paljon selkeämpi kuin Paavalin homopuheet.

3) Tulkitaan niin, että osa Raamatun käskyistä on aikaansa sidottuja ja osa ei. Oikean eettisen toiminnan määrää se, mikä toteuttaa rakkautta ja oikeudenmukaisuutta kussakin tilanteessa. Osa niistä, jotka periaatteessa hyväksyvät tämän etiikan katsovat, että juuri homoseksuaalisuutta koskeva kielto on muuttumaton. Tällainen perustelu ei nouse suoraan Raamatusta, vaan on tulkitsijan tai hänen uskonyhteisönsä valinta.

4) Lähdetään siitä, että periaatteessa mikä tahansa Raamatun säädös voidaan hylätä, jos se ei toteuta rakkautta ja oikeudenmukaisuutta. Tällöin keskeiseksi nousevat Jeesuksen sanat: "Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille. Tässä on laki ja profeetat." (Mt. 7:12).

Huolellinen tarkastelu siis osoittaa, että edellä esitellyt raamatunkohdat eivät puhu homoseksuaalisuudesta siinä mielessä kuin se nykyään ymmärretään. Raamatun kirjoittajat eivät tunteneet ajatusta pysyvästä homoseksuaalisesta suuntautumisesta ja identiteetistä eivätkä tasa-arvoisesta, kestävästä parisuhteesta. Tästä syystä emme voi tehdä eettistä arviota niistä kyseisten raamatunkohtien perusteella. Kysymys samaa sukupuolta olevien rakkaudesta liittyy luotuna olemiseen, ei Raamatun perusviestiin pelastuskysymyksessä.


Vielä lopuksi: on tyhmää napata irtonainen kohta Raamatusta ja pittää sitä jonakii ohjenuorana ja sitten siinä samalla sivvuuttaa kaikki muut kohat joissa käsketää ellää tietyllä tavalla. Ollaan ihan yhtä samanarvosia ja ihania ku heterotkin, myös Jumalan silimissä.

maanantai 19. marraskuuta 2012

supermegamix movies: elokuvaviikot 37-41

Huhhuh, kyllä minä kohta vielä tämän nykysen ajan kiini saan! Tässä elokuvat, jotka näin ajalla 10.9.-14.10.

What to Expect When You're Expecting
(Kirk Jones, 2012)
Lapsia lapsia lapsia, erilaisia vanhempia ja kasvatustyylejä.
- Hauska idea huonolla toteutuksella.
- Missä piilotteli kiintiöhomot?
IMDb 5.4/10

Moonrise Kingdom
 (Wes Anderson, 2012)
Kaksi nuorta toivoa ihastuu toisiinsa ja aloittaa karkumatkan.
+ Erinomainen näyttelijäkaarti.
+ Erikoiset juonenkuviot ja dialogit.
+ Vuoden yllättäjä.
***½ IMDb 8.0

Battle Royale
(Kinji Fukasaku, 2000)
Japanin hallitus kaappaa aimo joukon ysiluokkalaisia
testaamaan kuka selviää hengissä pisimpään.
+ Jos pidät Hunger Gamesista, on BR must.
- Veri lentää näytöllesi, ole varovainen.
**½ IMDb 7.8

The Children
(Tom Shankland, 2008)
Leppoisa perhejoulu saa ruman käänteen kun 
lapset alkavat käyttäytyä kummasti.
+ Brittileffa.
+ Creepy.
*** IMDb 6.1

Killer Joe 
(William Friedkin, 2011)
Nuori jäpikkä joutuu velkaan ja siksi keksii oivan suunnitelman:
listinpä äitini ja korjaan kuolemanjälkeiset vakuutusrahat taskuihini!
+ Matthew McConaughey on mullistava.
+ Otteessaan pitävä juoni.
+ Juno Temple. 
**** IMDb 6.9

Pojktanten
(Ester Martin Bergsmark, 2012)
Kokeellinen dokumentti, joka sisältää 
filosofista pohdintaa identiteetistä ja sukupuolesta.
- Ällistyttävän hidastempoinen.
* IMDb 6.7

Velvet Goldmine
(Todd Haynes, 1998)
1970-luvulla Brian Slade -niminen stara katoaa.
Vuonna 1984 uutistoimittaja, Brianin fani, alkaa tutkia asiaa.
+ Yksi parhaimmista soundtrackeista jonka tiedän.
+ Jonathan Rhys Meyers & Ewan McGregor & Christian Bale.. ahh!
+ Sopivasti homostelua.
+ GLAMROCK all night long!
+ Klassikko.
****½ IMDb 6.8

Hors les murs
(David Lambert, 2012)
Paolo tapaa Ilir-nimisen baarimikon, ihastuu ja
ryssii platonisen heterosuhteen tyttöystäväänsä.
Kamat kainalossa hän raahautuu Ilirin luokse, 
vaikkeivat he edes tunne toisiaan.
+ Ilirin hahmo innosta kiiltävine silmineen.
- Vähän epätoivoinen ja jankkaava.
** IMDb 5.3

Keep the Lights On
(Ira Sachs, 2012)
Elokuvantekijä Erik aloittaa suhteen kaapissa elelevän asianajajan kanssa.
Heidän suhteensa ei ole kuitenkaan ruusuilla tanssimista, varsinkaan kun 
poikkis alkaa tukeutua huumeisiin entistä enemmän.
+ Pitkää ajanjaksoa tarkasteleva tarina.
- Ärsyttävä.
** IMDb 5.7

Kokuriko-zaka kara
(Kukkulan tyttö, sataman poika)
(Goro Miyazaki, 2011)
Joukko yokohamalaisia nuorukaisia yrittää pelastaa
heidän täydessä touhussa olevan kerhotalonsa.
+ Toimiva tarina.
*** IMDb 7.2

Arrugas
(Ignacio Ferreras, 2011)
Palvelutaloon sijoittuva tarina ystävyydestä ja noh, unohtelusta.
+ Kaikessa surullisuudessaan todella piristävä.
+ Kaikenkaikkiaan hieno animaatio.
+ Espanjankielinen.
**** IMDb 7.5

Kovasikajuttu
(Jukka Kärkkäinen & Jani-Petteri Passi, 2012)
Dokumentti kehitysvammaisesta punk-yhtyeestä
nimeltä Pertti Kurikan Nimipäivät.
+ Ehdottomasti katsomisen arvoinen.
+ Uskomaton.
****½ IMDb 8.0

2 Days in New York
(Julie Delpy, 2012) 
Ranskalaisen Marionin sukulaiset tulevat pienelle visiitille
New Yorkiin Marionin ja miehensä Mingusin luokse.
+ Humoristinen.
+/- Välillä vähän överi.
** IMDb 6.0

American Teen
(Nanette Burstein, 2008)
Dokumentti erään indianalaisen high schoolin päättävistä nuorista.
+ Monivivahteinen.
+ Kiinnostava.
- Kompastuu välillä epäuskottavuuteen.
*** IMDb 6.4

My Own Private Idaho
(Gus Van Sant, 1991)
Parhaat ystävykset horostelee ja matkustaa.
*** IMDb 7.0

Ha-Buah
(Eytan Fox, 2006)
Tapahtumapaikkana Tel Aviv, jossa on jako naisen ja miehen,
muslimin ja kristityn sekä homon ja heteron välillä.
+ Almost too interesting.
+ Israelilainen homoleffa? Yes, please.
***½ IMDb 7.0

Take This Waltz
(Sarah Polley, 2011)
Margot ja Lou ovat yhdessä onnellinen pariskunta. 
Asiat alkavat mutkistua kun Margot ihastuu naapurin taiteilijarenttuun.
+ Michelle Williams ja Seth Rogen rock ass.
+ Hienosti toteutettu elokuva.
+ Tunnen jo jännitystä ilmassa..
**** IMDb 6.5

Trick
(Jim Fall, 1999)
Epätoivoinen muusikkolupaus tapaa häntäheikki-stripparin
ja he yrittävät yhdessä löytää yhdeksi yöksi lemmenluolan.
+ Pirteä..
- ..mutta välillä todella ärsyttävä. 
** IMDb 6.5

United 93
(Paul Greengrass, 2006)
9/11:ssä tuhoutuneen United Flight 93:n viimeinen tarina.
+ Kiva ("") nähdä lentokone-näkökulma eikä aina palomiehen tms.
+ Jännittävä
*** IMDb 7.7

Puhdistus
(Antti Jokinen, 2012)
Nuori, pelokas tyttö ryömii mutaisena virolaisen mummelin pihalle.
Mummeli ottaa tytön suojiinsa ja vanhat haavat aukeavat..
+ Loistavasti toteutettu leffaksi.
+ Huiput näyttelijät.
**** IMDb 7.6

The Tree 
(Julie Bertuccelli, 2010)
 Kun perheen isä kuolee, 8-vuotias lapsi on varma että kuulee
isän kuiskauksen pihalla pojottavassa puussa. 
+ Mieltä piristävä lapsihahmo nokkeline repliikkeineen.
+ Charlotte Gainsbourg.
+ Australia.
*** IMDb 6.4

oma koti kullan kallis

Dubrovnik & Andorra viime viikonloppuna Helsingissä.

Koko nuoruuteni olin tarkka siitä minkä verran milläkin aterialla voi syödä ja mikä kaikki on syömisen arvoista. No, ketkä minut tuntee niin tietää että olen yhäkin niin sanottu terveysfriikki. Terveysvouhotus-kulmiani hioakseni syön joskus jotakin epä-esmemäistä, kuten kesällä kun leivoin pari bostonkakkua ja vielä muutamat pellilliset pullaa perrään. Voin kuitenkin tältäkii vuodelta melekeen laskee päässäni miten usseena päivänä oon jotakin leivonnaista tai muuta syönny, jäätelöökään en kauheen ussein osta vaikka siitä tykkäänkin. Muistan ku pienenä ihannoin yhtä ylemmällä luokalla olevaa tsirbulaa kun kuulin huhua että hän oli ollut neljä vuotta karkkilakossa. "Kyllä minäkin vielä joskus", uhosin. Nyt on karkkilakkoa kestänyt mojovat 11,5 vuotta. Eikä sitä voi melekeen ees lakoksi sannoo, kun on niin osa elämäntappaani muutenkin.

Ennää en rajota itteeni perus-ruuan suhteen ollenkaan. Kunhan se on terveellistä niin sitä saa syödä niin paljon ku vaan vatsaan mahtuu. Kaikki semmoset "puolet lautasesta kasviksia ja nyrkin verran proteiinia (tms)" -mallit on saannu minulta nyt potkun takalistoon. Aamupalalla tykkään kuulostella että vieläkö ilkiäis jotakii syyä vai tulleeko huono olo. Kun urheilee paljon niin pittää olla tarkka ettei lähe paino laskemmaan. Joskus hamassa tulevaisuudessa voisin tähdätä myös siihen, etten olis ihan näin luikku.

Olen dieetillä.

Vaikka meillä koululla onkin kuntosali niin veri vettää koko ajan armaalle Fressille. Kuopiossa pystyin käymään 3-4 kertaa spinningissä / viikko (joista pari on tietenkin kevytspin-tunteja), täällä etelässä päin pääsen hätäsesti yhelle tunnille. BodyBalancea ei Lahden Fressillä ole lainkaan, mikä on kurjaa ihimiselle, joka on pari vuotta tunnollisesti käynny ainakin kahesti viikossa harmoniaa balancen kautta etsimässä.

Vaikka muuten en lukeuvu naiseksi enkä mihinkään Lady Linelle koskaan jäseneksi periaatteestakkaan voisi ryhtyä niin olen löytänyt Fressin "naisten salilta" Lady Gasellista itselleni oivan treenipaikan. Siellä en oo kertaakaan haistannu ällöttävvää maskuliinista hien hajua ja siellä saa muutenkin reenata tosi rauhassa. Tietenkin mieltä hivelee myös se, että kellään ei oo niin isoja painopakkoja ku minulla.. öhöhöö. Jänistellen otin kameran essiin, vaikka olinkin ainoa paikalla olija. Sitten ku vauhtiin pääsin ni voi sitä räpsettä!

Lady Gaselli.

Eka saliposekuvani, pikkusisko tiukasti mielessäni.

Parhaat kuvat otetaan vessassa.

Ihanaa että viiden vuoden ammattikorkeakoulutuksella oli jotakin opinnollista hyötyä, sain nimittäin yrityskurssin hyväksiluettua ja täten tyhjeni mukavasti lukujärjestykseni. Torstaina jätin kaverin ja erinomasen liikeideamme taakseni ja lähin Iisalameen matkaavan Sanna-luokkakaverini kanssa junnailee Savvoon. Nastola-Kouvola-lähijuna oli ainoa laatuaan, joten koimme tarpeelliseksi pienen kuvvaussession, johon liittyy eräs rytmiikan tunnilla oivaltamamme liike.

Heil!


En ehi balanceen ikinä Kuopiossa käydessäni, koska tuun perjantaisin justiin ku se on loppunu ja lähen kaupungista sunnuntaisin niin, etten ehi sunnuntai-illankaan tunnille. Siksi olin onnesta soikeana kun pystyin perjantaiaamuna balanceen menemään. Viereisessä salissa olikin isosisko pienen toukkansa kanssa ja ehin ikkuistaa toukan kamerallekin.

Toukka.

Sain siskolta vihiä siitä, että Kuopion uuesta kauppakeskuksesta sais oivan puhelinliittymän. Pistettiin pyörät alle, kypärät päähän ja polkemaan, menoks! Kartta opasti meiät tyhjälle teollisuusalueelle.. Oli ihan hauskaa olla liian vähissä vaatteissa tuulen tuivertamina ja miettiä että missäs Ikea & Co.?!  Kun paikalle pölähettiin niin energiat oli jo vähissä eikä ollu mitenkään onnellinen "tutustuttaan tähän mestaan" -fiilis. Mentiin vaihtaa liittymät, syötiin liian kallista ja ei-niin-hyvvää ruokaa (jonka teossa työntekijä vielä mokasi paristi) ja sitten ihmeteltiin kun venäläisellä aksentilla puhuva nainen info-pisteeltä minun nimmeeni kuulutteli. Mietin että minulta on varmaan henkkarit tai jokkii sen tapanen tipahtannu niin pisteellä nainen sano: "Miehesi etsii sinua." Öhh. Nimi oli hyvin omani kuuloinen varsinkin ulkomaalaisittain ääntäen. Ei ole minulla Mikko-nimistä miestä kyllä.




Valkoparta, vanha ukki.


Palluumatka väsytti ja vilutti jo niin paljon, että pysähdyimme puolivälissä matkaa. Rauhalahessa majottu nääs Katrin porukat 4,5-kuisen Sanni-kultsikan kanssa. Sanni oli hyvin innokas temmeltäjä, eikä sen takia hänestä tullut (ulkonäöstä huolimatta) mieleen jo edesmennyt semi-kultanennoutajani Popo. Popo oli zen.



Vitsi meikä arvostaa sitä ku pääsee häärää omassa keittiössä eikä tarvii kenenkää jaloissa olla. En ollukaan kolomeen viikkoon ollu kotona ainootakkaan yötä. Voi jos koti ois yhtään lähempänä niin sinne taatusti joka viikonlopuksi hakkeutusin. Tehttiin pari kertaa oikkeen maistuvvaa sallaattia ja koska kesällä oli pari pullapellillistä niin tänä viikonloppuna yhet lettukestit.


Olliivit oli ekalla satsilla appelsiinilla, tokalla valkosipulilla täytettyjä. Vaihettii perus-tommaatit kirsikkatommaatteihin ja valihin oikkeen (muttei liian) pehmosen avokadon. Parasta oli kun proteiininlähteiks laitettii sekä hellästi paistettuja tofupaloja että seitan-kinkku-kuutioita.

Meiän kotona letut paistuu äkkiä.

Puuroo mansikoilla, vaniljajugurttia mangososeella ja seitan-leipiä.

Kotona saa syyä ihan hirveesti ja koko ajan on ruokaseuraa. Siellä katotaan myös sikapaljon leffoja ja käydän niitten välissä treenaa vaatteet hiestä märiksi.

Elokuva: ParaNorman.

Saattoseurani tänä aamuna kello 8.02

Loppun vastaan kysymyksiin, jotka nyysin kaverin blogista.

1. Mitä bloggaaminen merkitsee sinulle?
Tykkään kirjottamisesta ja vielä siitä, että voi kirjotuksiin liittää kuvia ja videoita. Halluun jakkaa asioitani tiettyyn pisteeseen saakka ja saaha kommentteja ihimisiltä. Aika heleposti rupiaa vaan masentaa kun tullee sellanen fiilis, että tyttöystäväni on ainoo joka juttujani lukkee ja sen takia vaan että pysys paremmin perillä elämästäni ku asutaan erillään.

2. Oletko leppoisa vai tulistuva persoona?
Tulistun asioista, joissa tunnen itseeni tai elläimiin (taikka ystäviini) kohistuvan vääryyttä. Tykkään muuten olla kyllä aika lepponen ja easy-going.

3. Miten äitisi suhtautuu pukeutumiseesi?
Äiti on minun fani número uno. Mitä tahansa pistän päälle niin äiti tykkää. Vaikka se tapas minulle ennen sannoo: "Älä leikkaa tuosta lyhyemmäksi hiuksia!" niin silti se aina oli innoissaan alati lyhenevästä kampauksestani.

4. Mihin ammattiin olisit lapsena halunnut?
Näyttelijä, kirjailija ja laulaja. Yhäkin halluun kaikkee nuista. Sammoin yläasteen alussa haaveilin patologin ja lääkärin urasta.

5. Jos sinun pitäisi pärjätä kymmenellä vaatteella ja kymmenellä meikkituotteella, mitkä ottaisit?
Juoksuhousut, urheiluliivit, toppi, salikengät, alushousut, huppari, juoksutakki, juoksukengät, buffi ja urkkasukat. Mitenkähän kauan noilla pittäis sitte pärjätä? Meikkituotteita en käytä lainkaan.

6. Mikä on tänään piristänyt päivääsi eniten?
Mukavat viestit ja uusi Episodi-lehti, jonka parriin pääsen ihan justsilleen.

7. Mielipiteesi juhlapyhistä?
Tykkään mää juhulapyhistä paitsi sillon kun oon menossa kauppaan pitkä ostoslista kirjotettuna ja parin tyhjiä pulloja täynnä olevan kassin kanssa huomatakseni että vaikka kuinka ovenkahvassa nytkytän niin ovi ei aukee. Mutta oma moka! Käy aika ussein..

8.  Onko tuleva hääpukusi perinteinen valkoinen vai jonkin muun värinen?
Olis hauskaa ja ehkä vähän korniakin jos repäsisin ja pukisin päälle valkosen kermaunelmamekon. Mutta joo, taian kuitenkin olla liivi ja housut -linjalla. Enkä todellakaa valakosen värisellä.

9. Muotivillitys, jota et voi ymmärtää?
"Amisvaatteet": liian lyhyet topit ja hupparit, tulenlieska- / tribaali- / susi ulvoo kuuta -paidat, tummat farkut jotka ovat edestä ihan vaaleat ja hyvällä lykyllä kannikan kohalla glitteriä / lohikäärme tms. Better Bodies -vaatteet lukeutuvat amisvaatteiksi enkä niistä ollenkaan tykkää. Entäs ne housut, joissa lukkee takamuksen kohalla jottai tyylii ANGEL tai HONEY? Torilla myytävät emäntä-/isäntä-tyyliset paiat/pipot. "V*tun päivänsäde".. aargh. CROCSIT! Voisin kenties jatkaa tätä listaa aina. Tekisinkö joskus kuvapäivityksen asiaan liittyen?
10. Mitä toivot, että ensi vuonna tapahtuisi?
Hyviä juttuja. Koulu rullais etteenpäin, minulla ois osa-aikatöitä ja vielä lisäks matkoja suunnitteilla.

11. Mihin suuntaan, et aio ikinä blogiasi viedä?
Semmosia LiveJournal-tyyppisiä juttuja en tähän kirjota. Ei siis mittää liian henkilökohtasia vuodatuksia, never ever..