sunnuntai 30. lokakuuta 2011

Antwerpen

 

Maanantaina 17. päivä palasimme illalla Gentiin ja jatkoimme miltei heti Antwerpeniin. Meitä tuli erittäin hienolta ja vastaremontoidulta Antwerpenin rautatieasemalta hakemaan isokokoinen ja erikoisen oloinen CS-hostimme. Katsoimme vielä yötä myöten Transporter 3 -leffan, kun olin sen hyllystä löytäny ja heilutellu Katrin ja hostin nenän edessä. Viime vuonna joulun alla kun jäätiin Ryanairin lentokonesotkujen takia Tampereelle kolmeks päiväks jummiin niin katottiin juurikin ykkönen ja kakkonen Transporter-sarjasta. Leffa oli kuraa.

Tiistaina puolenpäivän aikaan mentiin hostin kanssa Antwerpen-kierrokselle mikä käsitti muutamia kirkkoja, paljon tarinoita ja paikallista Punaisten lyhtyjen aluetta. Katria ujostutti ensi kertaa moisessa paikassa niin tais pitää katseensa aika tiiviisti maassa. Haimme happycow:sta löyetystä Café Lombardiasta kahvihammas-Katrille kaffet ja minä sain kaakaon, joka oli niin kermasta että teki jälkeenpäin huonoa.. 

Kun hostimme jatkoi matkaansa teille tietymättömille niin menimme Lombardiaan syömään. Listalla oli paljon vegaanisia vaihtoehtoja ja minua innosti varsinkin se, että kyseinen paikka on yksi Mobyn lemppareista. Lisäksi Jónsi (Sigur Rósista) on ilmeisesti käynyt siellä useasti. Seinältä löyty sekä Mobyn että Jónsin raapustuksia.
Ruoka oli hyvvää, mutta tämmösille tyhjätaskuille ihan liian tyyristä. Lisäksi harmitti se fakta, että tiesin että ossaisin tehhä yhtä hyvvää ruokaa ellen paremman makusta. Se onkin varmaan yksi syy siihen miksi suosin kiinalaisia ravintoloita; en ole vielä oppinut kaikkia kiinalaisen keittiön saloja!



Harmi vaan Antwerpenin päivälle osui kehno sää. Host oli sanonut kaupungin olevan Brysselin (moderni) ja Gentin (ikiaikainen) sopiva sekotus, jonka takia Antwerpen on parhain kaupunki ikinä. No jaa..

Mutta tää patsas oli kyllä hieno ja niin nuo rakennuksetkin.
'Nuff said!
Pikku pala graffitia..
Raapustus hostin seinälle.
Antwerpen Centraal, nelikerroksinen rautatieasema.
Ilosena soijalatten ääressä puuhailemassa.

perjantai 28. lokakuuta 2011

Brugge paradijs


Tuntuupa hömelöltä kirjoittaa viime viikon asioista, mutta halluun dokumentoida Belgia-retkemme. Sunnuntaina tutustuimme Gentiin niin kuin viime kirjoituksesta käy ilmi. Maanantaina lähdimme Bruggeen, jonne lähin Colin Farrellin ja Brendan Gleesonin tähdittämän In Bruges -leffan (Suomessa tunnetaan nimellä Kukkoilijat.. blaah) innoittamana. Se on yksi top25-leffoistani ihan selkeesti, IMDb:ssäkin saanut 8.0/10 mikä on loistava pistemäärä. Vertailuna kaikkien rakastama Titanic kulkee siellä pisteillä 7.5..

Bruggen keskusta on säilytetty hyvin keskiaikaisena, jonka tähden se on Belgian merkittävämpiä matkailunähtävyyksiä. Keskusta-alue kuuluu jopa UNESCOn maailmanperintöluetteloon. Kanavien vuoksi Bruggea kutsutaan myös Pohjoisen Venetsiaksi, kertoo Wikipedia. Silloin kun luokkalaiset kyseli mihin Belgian kaupunkiin haluan edes lähteä, en tiennyt mistään mitään. Olen hyvin onnellinen, että äkkäsin Bruggen.

Katri haaveilemassa vegaanileivästä.

Gentin kiertelyn oltua hyvin suurpiirteinen, missasin paljon asioita joita olisin halunnu pällistellä, päätin että Bruggen kanssa toimitaan erilailla. Ostimme heti rautatieasemalle tultuamme kartan turisti-infosta (vain 0,50e!) ja päätin reitin; kävelisimme ison ympyrän asemalta toiselle puolelle keskustaa ja palaisimme eniten kirkkoja reunustamaa reittiä takaspäin. Pidin kameraa koko ajan käsissä, kun oli niin kaunista että halusin jatkuvasti nappailla kuvia. Ihme kyllä oli niin loistava sääkin, että tuli aika hyvälaatusiakin otoksia. Olin jo heittäny toivoni kameran suhteen ku kaikki on jotenkin ollu niin oranssia sen kanssa.
”HALUAN JAPANIIN!” huusi päässäni ääni kun tähtäilin luontokuvia. Samalla tuli vähän vanha olo. Mistä lähtien oon halunnu ottaa puista kuvia? Katri sen ku jatko tallustelua etteenpäin ku minä pysähtelin, jotta ”vielä tuo puska” ja ”oo, onpas hieno seinä”. Katesta otettiin myös (jälleen) tuulimyllykuva, kun äitinsä oli touhottanut jottain että miten Hollanissa on paljon myllyjä. Mikä on sinäänsä totta kun verrataan Suomen myllymäärään, mutta ei täällä niitä kuitenkaan ihan hirveesti näy.

Tässä tuloksia luontointoilustani..




Belgiassa taietaan puhua pikkusen huonompaa englantia kuin Hollannissa. Vai satuinkohan juttusille vähemmän kielipäiden kanssa? Belgia on myös kalliimpi paikka. Masens ostaa ruokaa kun tiesin tasan minkä verran samat mammit maksais Hollannin puolella. Alpro Soyankin tuotteet oli kalliimpia, vaikka kyseinen firma on alunperin Belgiasta! Tiesittekös sitä? Sehän selittää kaikki maailman mansikkamaidot mitä täällä myydään ja Suomessa ei.


Makasin maassa ku tästä kuvvaa otin. Tuli ihan mieleen Rion Jeesus-patsaalla makkailijat..
Koningin Astridpark, joka myös kivasti In Brugesissa vilahti.
Ja samaisessa leffassa mainittiin kyseiset joutsenet.
Onko tällä ja Kuopion Pyhän Johanneksen kirkolla eroa, siis näin arkkitehtuurin kannalta?

Aww.

Kruunasimme kaupunkikierroksen ostamalla liput Dalín ja Picasson näyttelyihin, opiskelijalta kahden näyttelyn yhteislippu oli 11 euroa. Dalí on vuosikausia ollut lemppariartistini ja olikin hauskaa nähdä hänen.. eroottisvivahteisia piirrustuksiaan.
”Täähän on pornoo!” tokas Katri kun hienona näyttelyä kiersimme. Näyttelyt oli järjestetty eri paikoissa, joten Dalín jälkeen jatkoimme Picasson parissa. Siellä oli myös Henri Matissen ja Joan Mirón tekeleitä.

Vaikeiden ratkaisujen äärellä.

Brugge oli kaikenkaikkiaan söpö ja pieni kaupunki, jossa vois käyvä vaikka uudelleen. Hankin In Bruges -leffan itelleni ja katoin sen Katrin kanssa heti kun Zeistiin takas tultiin, kun on kuitenkin muutama vuos vierähtäny siitä ku leffan näin..
Harry (Ralph Fiennes): ”It's a fairytale town, isn't it? How's a fairytale town not somebody's fucking thing?

Vielä viimeisenä silauksena kerron että ranskalaiset perunat ovat belgialaista alkuperää. 
"Ranskalaisten perunoiden alkuperämaa ei ole täysin selvillä. Belgialaisen tarinan mukaan väärä nimitys 'ranskanperunat' juontaa juurensa ensimmäisen maailmansodan ajalle, jolloin amerikkalaisille sotilaille tarjoiltiin ranskanperunoita. Sotilaat olettivat olevansa Ranskassa, ja loivat termin 'french fries' kuvaamaan syömiänsä perunoita. Sodan jälkeen termi olisi siis levinnyt englanninkielisessä maailmassa ja näin ollen synnyttänyt epätietoisuuden ruuan alkuperämaan suhteen. Termiä 'French fried potatoes' on kuitenkin käytetty Amerikassa jo ennen ensimmäistä maailmansotaa. Öljyssä keittäminen on ollut pitkään tapana Espanjassa. Ranskalaiset myöntävät perunoiden olevan belgialaista alkuperää ja Belgiassa ranskanperunoita syödään paljon."

sunnuntai 23. lokakuuta 2011

Gent

Viime viikon sunnuntaina pistimme alkuperästä suunnitelmaa muuttaen pyörät parkkiin ja otettiin bussi Zeistista Utrecht Centraaliin. Kämppikseni oli juuri tullut Brysselistä 25 eurolla, joten aattelin että meiänkin matkat Gent-nimiseen kaupunkiin olis jottain sammaa hintaluokkaa. Ei. 38e/henkilö siivus matkakassaa mukavasti tai suoraan sanottuna koko matkakassan. Enpä halunnu reissua perua kun luokkakaverit oli kylminä perunnu yhteisen luokkaretken Belgiaan torstaina. Kuulin ihan vaan puskaradiosta eikä kukkaan viittinny suoraan meikäläiselle kertoa. Kiehuttaa!

Zeistissa bussia oottellee.
R'dam.
Hollantilaisia piparinappeja jee!!!
Otimme ensin junan Rotterdammiin. Olin nähäny unta piparkakuista, joten olin tosi onnellinen ku saatiin rautatieasemalta ostettua kruidnootjesia.

Rotterdamissa vaihettiin Antwerpenin junnaan, jossa jo tajusin mitä holskut oli tarkottannu sillä ku välillä olivat nauranneet että minulla on pikkusen flaamilainen korostus. R-kirjaimet! Ihanasti pärähtävät Belgiassa. Ne ärrät mieluiten hollannissani pitäsin. En tykkää kauheesti amerikkalaistyylisestä enkä ranskalaisestakkaan ärrästä vaan ihan kunnon ärränkierränorrenympäristä, ainakin nykyään ku ossaan sen sannoo. Minultahan on leikattu kielijänne ku muinoin oli ongelmia ääntämisessä. Olikohan kieleni luullut syntyväsä muhun maahan? "Avaa suu!" Ja niin yllättäen niksnaks sakset leikkas jänteen poikki. Sain sentään syyä jäätelöä viikon, mikä oli tosi harvinaista meiän huushollissa, missä jätskipalat mitattiin viivoittimella.

Antwerpenistä jatkettiin Gentiin Dampoort-nimiseen kaupunginossaan, jossa meillä oli sohvasurffauspaikka valamiina. Oltiin aateltu viettää sunnuntai Bruggessa, mutta rahasiivutuksen takia piti suunnitella koko homma uusiks. Jätettiin Brysseli suosiolla välistä ja päätettiin olla yks kokonainen päivä Gentissä.

Hyvin aurinkoinen päivä. Huomaa ihimiset chillailee.
Tulleeko kellekään näläkä?
Eka kerta ku nään varotuskuvan tupakka-askissa. Ja aurinko tuas paisttaa silimiin.


Tykkään hirveesti ottaa tarroista kuvia (jos en saa niitä irti päiväkirjaani.. varas!) ja katutaide muutenki on lähellä sydäntäni. Gentissä oli kokonainen graffiti-katu, mutta ne kuvat pistin vuan Facebookiin. Kansion nimi on STREET ARTSY FARTSY, check it out.
Niinku elokuvasta!

Kasteel de Haar

Viime lauantaina eli viikko sitten Portugali-Daniel toimi oppaanamme Haarzuilens-nimiseen paikkaan, jossa on Kasteel de Haar -niminen linna. En olis ittekseen kyllä tajunnu että tommonen paikka ees on olemassa. Nykynen linnotus (paitsi kappeli) on vasta vuodelta 1892. Ensimmäiset merkinnät Haarzuilensin linnasta ovat jo vuodelta 1391, mutta vuonna 1482 linna poltettiin ja seinät hajotettiin alas. Sen jäläkeen linna rakennettiin uusiks, mutta pääty lopulta vaan raunioiksi.. 1892 alotettiin viientoista vuojen uuelleenrakennusprojekti. Linnassa on ruhtinaalliset 200 huonetta ja 30 vessaa (ei varmaan vessajonoja?) ja se oli ajallaan hyvin moderni rakennus. Paras juttu on se, että siellä oli ennen kylä mutta koko kylä siirrettiin ku linnan uuelleenrakennus alako.

Oli kovin nätti päivä ja ajjoin tuona päivänä yhteensä 53 kilometriä. Nyt oon niin huonosti bloggaillu, että kuvvii löytyy joka blogimerkintään vähän liikaakin. Jännä että näin päin!

Miten hevonen onkaan väritykseltään niin lehmä.
Joutsenet lähti pikasesti karkuun uimaan ku alloin kameralla tähätä.
Daniel & Kahrilo.
Wow, niin ku Disney-leffasta!
Bongaa Katri.


Toi vihree on sitten vettä.

Tuleva puuseppä ihmettellee.




Bambi & Bambi.
TAMMENTEEHOJA!



Labyrintin keskustassa.



Lehmälampaita.